keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Showpainihousut ja tiukka avautuminen väreistä.

Joku mulliturpa on saanu päähänsä, että aikusten kuuluu pukkeutua vaatteisiin joittenka väriskaala vaihtelee semmosesta hiilenharmaasta hiirenharmaaseen. Satunnaisia heleVETIN haaleita pastellinsävyjä voi vilahella, mutta auta armias että ihan värejä ois. Beiget sun muut ei edes ole värejä. Se on vaalianruskia eikä mikkään beige. Lapset saa pukkeutua enempi tai vähempi tunnettuihin väreihin ku punanen, keltanen ja sininen, mutta aikusille on tarjolla jotaki lyijynharmaata ja graniitinharmaata. Mikä niitten ero sitte lieneekään. Sitte nämä mahongit ja aprikoosit sun muut...ei nekkään ole edes värejä ku mahonki on puuta ja aprikoosi salaatti. Nuo nokkelat nimitykset eri värreille ei auta yhtään sitä värin hahamottamista ku mahonki on käsitteenä kuitenki melekeen yhtä laaja ku esim tummanruskia. Tumma tai vaalia tai siltä väliltä saatana. Karmiinit ja petroolit meikä sitte taas kuitenki hyväksyy, näin vanahana kuvamaataidon ylioppilaana. Vaikka eihän siinä logiikkaa tietenkään ole. En tiiä miksi mulla niin kiehuttaa tämä kysseinen aihe. 

Lipsu vähän sivuraiteille tämä, mutta nii, mitähä meikä ees oli sanomassa...Niin sitä, että ku lapsille valamistettaan aivan ihania vaatteita ja lukemattomat kerrat oon niita katteellisena ihastellu. MUTTA, meikähän on todella näppärä käsistäni ja kaupasta saa värikkäitä lastenkankaita, niin hätä ei olekkaan tämän näkönen. Kävin sitte hakemassa tuommosta äriää showpainijakangasta. Nauratti se jo kaupassa ja kotona ko hoksasin, että nuilla ukkoilla on eri ilimeitä niin nauratti lissää. Kattokaa nyt :D



Mulla on semmoset maailman mukavimmat yöhousut (joita käytän kyllä ympäri vuorokauen), joista en halua luopua, mutta ko ne alakaa olla reikäset ja liian roikkuvat. Kätevänä emäntänä sitte uusin niistä pöksyistä tuon "kuminauhaosan" vyötäröltä ja lahkeista. Tarkotus oli tehä yhestä vanahasta paijasta kokonaan uuet housut mutta seki oli niin hiuti että ois näkyny hanuri läpi. Koska siis yöhousujen kans on oltava kommandona. Vähäsen vilikkaa persaus kyllä näissä korjatuissaki housuissa, mutta kaikkia ei vaan voi saaha.

Tadaa! Hovikuvvaaja oli muissa hommissa niin piti ihan ite ikkuistaa nämä pöksyt.



Kuvista ei ehkä käy ilimi, mutta meikä on varsin suurpiirteinen nuissa ompeluhommissa(ki). Kaikki rääsyt on sisältä ihan kaatopaikan näkösiä, eikä saumat nyt ehkä ihan ole suoria tai vaatteet symmetrisiä. Mutta ei se laatu vaan se määrä. Kelepaa mulle niin saa kelevata muillekki.

Ompelukamat mulla on sen sijjaan yllättävänki hyvässä järjestyksessä. Kankaat on miltei leipattuna sängynaluslaatikossa ja muu sälä vanahassa viehepakissa.

I shit you not.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti