maanantai 11. huhtikuuta 2016

Kuvia kaikesta ja sen yli

Tuli inspiraatio päivittää touhuja tännekki, ko nyt on taas se aika vuojesta ku pistetään kaikki kuntoon saatana. Kämppä ja tukka ja vittu sielu. Ja blogi. En jaksa ees yrittää mittään punasta lankaa täsä, nii pistän vaan joulusta asti kaiken. 

Heti ensimmäiseksi melekeen vuojen vanaha askarrus, jonka oon ehkä esitellykki jo. Suomalaisesta kirjakaupasta sai tuommosia luonnosvihkoja, joitten kannenki sai luonnostella omin pikkiriikkisin kätösin. Iha vitu hieno siitä tuliki. Toiselle puolelle pittäis keksiä jotaki kans, mutta ei oo mahollista keksiä ennää mittään hienompaa. En sitte todellakkaa teheny tuota vaan omasta päästä ku törkiästi askartelin suuntaa-antavan sapluunan eka.

Nyt viimein se palion puhuttu essu viime kesältä. Punanen kangas on jotaki muinaista marimekkoa, mistä äiti on ommellu hammeen pienenä. Tasku on jotaki jämäkierrätyskangasta ja narut jämät yhestä mekosta mikä piti lyhentää sopimattoman pituseksi.

Muistaakseni about kymmenen vuotta sitte kirpparilta löyetty verho. Meikä pelastaa maailmaa yks kirppariverho kerrallaan.

Essu loppusijotuspaikassaan meijän glamöörissä kesähuvilassa.

Kohtuuttoman kauan sitte isälle luvattu kauppakassi. Vanahoista opiskelijahaalareista kassaan kurottu. Nokkelimmat voi jopa arvata mitä on opiskeltu. Haalarit ei ollu minun. Jos ois niin en varmaan ois täsä kirjaamassa omia askarteluita vaan esim. töissä.

Mambo jambo-myslejä joululahajaksi. 
Mysli

esim
2 dl kaurahiutaleita
2 dl neljän viljan hiutaleita
1 dl vehnä- ja ruisleseitä
100g mantelilastuja
kourallinen auringonkukansiemeniä
vähemmän ku kourallinen chiasiemeniä
kuivattuja hedelmiä
1/2-1 tl kardemummaa
1/2-1 tl kanelia

ja sitte luraus öljyä ja hunajaa, puolisen desiä per plörö riittänee, mutta pistin öljyä varmaan desin eikä se mitenkään liian rasvasta ollu

Sekota kaikki kunnolla sekasin niin, että öljy ja hunaja on kaiken kans kosketuksessa. Levittele ohuelti pellille ja paahda uunissa 150-175 asteessa puolisen tuntia. Kääntele monesti ja kyttää haukan tavoin ettei vaan pala. Mulla on aika kyny uuni niin paahoin 175 asteessa noin 20 min ja sitte ehkä vartin 150 asteessa. Pistä lopuksi hedelmät ja säilytä purkissa ilmatiiviisti.

Tähän käy aikalailla mikkä vaan hiutaleet, leseet, siemenet, pähkinät ja hedelmät. Jouluksi pistin nuita mausteita, mutta ite en kyllä välittäny.


Pakettikortti. Ohessa lissää.



Harmittaa ko unohin ottaa kuvat kaikista. Tuli niiiin hienoja tänä vuonna!
Nämä pukkiaiheiset kortit oli kuitenki hienoimpia.



Lahajaksi painettu paita. Ihan tahallaan tein tuommoset epätasaset reunat.



Ossaan nykyään korjata myös nahkasohovia. En tienny ossaavani sillon ku luppauduin tuon (maksusta) korjaamaan. "Eihä se oo ku ommella kiinni." No periaatteessa joo, eihän se tarvi ku ommella, mutta sormustimesta huolimatta sormet ja niitten nahat oli aika koetuksella. Puhumattakaan hermosta.

Vuonna 2007 isä tuli semmosen ohojelappusen kans mulle, että "voikko neuloa mulle tämmöset itsenäisyyssukat?". Yheksän raitaa jokkaisen itsenäisen vuosikymmenen merkiksi. Mulla meinas tulla jo vähän kiire viimeistellä nämä ennen ko raitoja ois pitäny olla kymmenen. Eka sukka oli kärkiä vaille valamiina ootellu melekeen kymmenen vuotta. Sitte parissa päivässä neulasin toisen sukan. Vaan kymmenen vuotta sitäki piti vitkutella ku ei jumalauta voi mittään tehä ajjoisa. Ja aivan päin helevettiä nuoki sitte loppujen lopuksi meni. Ihimeellisiä reikiä esim keskellä pohojaa ja aivan eri kokoset ja hnnnngh. Piti tehä ku lupas. 

Onnistuin ekkaa kertaa tekemään tuommosia pulleita, kuohkeita ja rypyttömiä ihania sämpylöitä hampurilaisia varten. Mutta meikähä ei muista yhtää sitä reseptiä. Että jee vaa vittu itelles.

Kokkeilin tehä perunarieskaa ku lähestulukoon aina jää pottumuusia yli, ja sitte ko se seisoo kaapissa yön tai kaks, niin se maistuu ihan jääkaapilta. Kuulemma kyse on vaan ranttuilusta ja meikä kuvittellee tämän, mutta ei piä paikkaansa. Oli niin suunmyötästä settiä, ettei kerenny ottaa kunnon kuvvaa. Tuon salaattikasan vieressä tuo kultanen unelma mähöttää. Tämä on heleppoaki ko mikä.
Perunarieska

x määrä melekeen vanahaa muusia
x määrä ohrajauhoja (vähän vähempi ku muusia, riippuen kuitenki muusin löysyyestä)
muna
suolaa vähän

Sekota kaikki, älä vaivaa ku vaan sekota. Taputtele jauhojen kans lätyiksi ja paista mahollisimman kuumassa uunissa (käytännössä 275-300, mulla vaan vaivaset 250) 5-10 min, niin että pinta on tuommonen kullanruskia.


Askartelin onnistuneesti synttärikortin. Tämä on harvinaista. Ei vituttanu prosessin missään vaiheessa.

Tämän meikä sentään teki eilen, enkä joskus kolometoista vuotta sitte. Hain oman vanahan koulupöyän itelle ompelupöyäksi, mutta sen ihana vaalianpunanen pinta oli kärsiny tuon yhen laatikon kohalta. Päälystin sen servetillä aivan päin persettä, niin nyt en sitte voi kattoa tuota läheltä. Kaukaa on tosi hieno kylläki. Jee.

Kattokaa nyt voi helevetin helevetin helevetti. Ois ees joka kohasta rypyläinen, vaa ei ku yks kohta on sitte ihan siliä. Plus että tuosta vitun demoniservetistä ei ollu mahollista leikata kahta palasta jokka ois osunu kohakkain. Nii nyt siinä on sitte joku vitun puolikas meloni keskellä kaikkea hnnngghh. Turhauttaa niin palio, että tekkee mieli repiä aivan tuhannen pillun pärreiksi koko servettipakka.
 Näihän meikä vois päivittää kahesti vuojesa. Kerralla vaan kaikki.

2 kommenttia: