Mitä minä sanoin, vettähän se vain oli.

Oon tässä jo pitemmän tovin seuraillu sivusta tuota karjalanpiirakka-asiaa. Että ku se on niin vaikiaa ja vain harvat valitut mestarit pystyy siihen. Ja ku rypytys on niin tarkkaa ja ei helevetti jos meet peukaloita käyttämään niin oot vääräuskonen houkka etkä oo ansainnu oikeutta karjalanpiirakoijen vääntöön. Ja miten on niin salatiedettä tehä hyvä pohjataikina ja pulikoija se riittävän ohueksi. PASKAN VITUT. Uhosin facebookissaki että ei voi olla niin vaikiaa, watch me. En ollu ennen teheny. Nyt luvassa erikoislähetys! KUVIA TYÖVAIHEISTA SAY WHAAAAT: 

Koska turha työ on aina turhaa työtä, niin tein puuron uunissa. Hellan eessä tyhyjän panttina napottaminen ei kuulu meikän harrastuksiin. Olin myös smart ass ja suolasin sitä vain vähäsen, että himoissani voin syyä normipuurona jos tilanne on päällä. 

Pohojataikinasta tuli kertaheitolla täydellistä. Heleppo kaulia ja maistuuki siltä ko pittää: ruis- ja vehnäjauhoilta. Kämpillä ois ollu pulikka, mutta eihä sitä tietenkään muistanu ottaa mukkaan. Tavallinen kaulin toimii aivan hyvin ja jos väittää muuta niin valehtellee.

Enemmän tai vähemmän soikeille lätyille rojut ränniin. Mainittakoon, että tämä ei ollu eka satsi. Eka satsi oli soikeita, tässä vaiheessa ei ennää kiinnostanu. Jos ei ruma piirakka kelepaa nii saapi olla iliman.

Tämä ryppy tässä, hyvät naiset ja herrat, on meikän ihka ensimmäinen oma tekemae karjalanpiirakka ennen paistoa. Aivan saatanan hieno piirakka. 

On sitä paitti tasalaatusta. Siihen asti ku kiinnostaa ulukonäköasiat. Vaan meikä ei oo erityisen ulukonäkökeskeinen.

BEHOLD

Nii. Mitä minä sanoin. Piece of cake.

Suuntaa-antavan reseptinki voin pistää ku kerranki päivitän tätä varsin pian ite operaation jäläkeen. Joku jossaki internetissä väitti semmostaki, että ois tosi tarkkaa sen reseptin kans. Että pittää olla viimisen päälle mitattu kaikki oikeen. Paskat. Tein niinkö kaiken muunki elämässä aina: sinne päin.

Piroger

noin 20 normaalin kokosta

Semmone about seittämän desiä sokeritonta ihan tavallista riisipuuroa. Voi tehä vetteenki kuulemma.

1 tl suolaa puuroon, sääjä maun mukkaan

muna

pohjat

1,5 dl kylymää vettä

3-3,5 dl ruisjauhoja

1 dl vehenäjauhoja

loraus öljyä

tujaus suolaa

kaulimishommiin vielä varmaan desin verran ruisjauhoja

pari rkl voita

- Sekota kylymään puuroon muna ja suolaa jos et oo keittovaiheessa viittiny pistää.

- Sekota vetteen jauhot, öljy ja suola. Veivaa kunnolla sekasin, mutta ei varsinaisesti tarvi kummempia vaivata. Taikinasta pitäs tulla semmonen napakka ja tasanen.

- Kauli ohueksi levyksi. Ota levystä kipolla suht pieniä ympyröitä, semmosia pikkukäjen kämmenen kokosia vaikka. Taas sama homma ku aina: ihan sama minkä kokosia, kuhan saman.

- Kauli ne ympyrät hyvällä jauhottamisella ihan ohhuiksi, niin että näkkyy vähäsen läpi. Laita lätyt päällekkäin ettei kuivaha. Silti on hyvä olla suht rivakka tässä vaiheessa TAI kaulia ja täyttää pari kerrallaan jos laiskottaa.

- Pistä uuni lämpiään 250 asteeseen. Saa olla kuumempiki, mutta tuo riittää jos sattuu olemaan niin kyny uuni ettei enempää irtoa. 

- Latele puuroa pohojille reilu ruokalusikallinen per ruttu. Jätä reunoille reilu sentti tillaa. Meikä tykkää puuroisista piirakoista niin pistin aika palion. Ei kannata pistää kuitenkaan IHAVITUHULLUNA ettei pohoja anna periksi.

- Rypytä haluamallasi tavalla. Kyllä kaikki tietää miltä sen kuuluu näyttää, niin koita tavotella sitä. Suosittelen käyttämään peukaloita mikäli semmoset on. Suosittelen käyttämään niitä mahollisimman palion kaikkeen muuhunki, ettei mee hyvät evoluutiot haaskuun.

- Pellille ja uuniin. Eivät turpoa niin mahtuu lähekkäin. Mulla paistu noin 17 minuutissa, mutta kuumuuesta riippuen paistoaika on suunnilleen 10-20 minuuttia. Kypsiä ne on sitte ko pinta on kullanruskia. 

- Heti ko otat uunista niin valele voisulalla.